Mytologia · 01

Tontut

Jokaisessa suomalaisessa kodissa asui tonttu. Hän oli talon henki, joka vartioi tulisijaa, navettaa ja viljaa. Jos tonttua kohdeltiin hyvin, talo kukoisti. Jos hänet unohdettiin, hänestä tuli pikkupiru.

MytologiaMitä vanhat tarinat kertovat

Suomalaisessa kansanuskossa jokainen talo sai haltijansa. Haltija syntyi usein talon ensimmäisestä asukkaasta tai rakentajan kädenjäljestä, ja hän jäi asumaan seinähirsiin, takan liekkeihin ja lattian rakosiin. Hän ei ollut vieras — hän oli talon oma henki, joka tunsi jokaisen asukkaan askeleen.

Pixel art -kuvitus: haltijan kota pimeässä metsässä — Haltijan kota metsän kätkössä

Haltijalle vietiin ruokaa pirtin nurkkaan: puuroa, olutta, silavaa. Jos haltijaa kunnioitettiin, talo kukoisti. Jos hänet unohdettiin, työkalut katosivat, lehmät sairastuivat ja leipä ei noussut. Se oli kosto vai suru — oliko haltija rankaissut, vai itkenyt hylkäämistä niin lujasti että talo itse sairastui?

Hyvin hoidettu tonttu teki työtä yöllä. Aamulla navetta oli siivottu, riihi lämmitetty, lypsyastiat valmiina. Talonväki kuiskasi kiitosta ääneen ja piti takan päällä puurovatia täynnä. Haltija vastasi hiljaisuudella, joka tuntui turvalliselta.

Pixel art -kuvitus: vanha tupa illan hämärässä — Tupa — tontun valtakunta

Eri paikoissa asui eri tonttuja. Saunatonttu vartioi löylyä ja varoitti, jos tuli uhkasi. Tallitonttu hoiti hevoset. Riihitonttu piti viljan kuivana. Kaivotonttu vahti vettä. Myllytonttu jauhoi yötä päivää. Jokaisella oli oma reviirinsä, oma kotinsa, josta ei saanut poistua.

Tonttu ei voinut lähteä kodistaan. Hän oli sidottu siihen paikkaan, jossa hänet oli tunnistettu ja tunnustettu. Jos talo purettiin, tonttu jäi raunioihin itkemään. Jos uusi talo rakennettiin, uusi haltija syntyi — mutta vanha jäi, ja joskus kahden sukupolven haltijat asuivat samaan aikaan, vanha nurkassa, uusi tulisijan äärellä.

Pelin maailmassaMiten tämä ilmenee Sammuneissa Revontulissa

Sammuneet Revontulet -pelissä Usva on turmellut 20 tonttua, kääntänyt ne pikkupiruiksi. Pelaajan tehtävä on vapauttaa ne yksitellen taistelussa.

Räppänä on linnan vartijatonttu, joka jää linnaan odottamaan ja vartioimaan muiden vapautumista. Hänen vaimonsa Hilda on kadonnut.

Jokainen vapautettu tonttu palaa omaan paikkaansa — saunaan, riiheen, talliin, majakkaan, satamaan, teatteriin... Vaski tuntee heidän vapautumisensa "lämpönä sisällään".

Räppänä, linnan vartijatonttu