Mytologia · 05
Noidat ja velhot
Noita hallitsi salaisen tiedon, rohtojen ja loitsujen voiman. Velho uppoutui muinaisiin teksteihin ja eksoottisiin aineisiin. Molemmat saattoivat parantaa tai tuhota — ero oli siinä, käyttivätkö he voimaansa kylään vai itseään vastaan.
MytologiaMitä vanhat runot ja tarinat kertovat
Noita käytti taikuutta loitsujen, rohtojen ja salaisen tiedon avulla. Kalevalan Louhi on kuuluisin noita — Pohjolan emäntä, joka loitsi tauteja, varjeli Sampoa ja synnytti sudet ja karhut suojelemaan valtakuntaansa.
Velho oli suomalaisessa folkloressa oppimiehen taikuuden harjoittaja — usein liittyi tähtitieteeseen, vanhoihin teksteihin ja harvinaisiin aineisiin. Ero tietäjään oli häilyvä: velho saattoi olla enemmän kirjaviisas, kun taas tietäjä perustui intuitioon ja lauluun.
1600-luvun noitavainoissa monet — erityisesti naiset ja sámit — syytettiin noituudesta ja teloitettiin. Samalla tuhottiin shamaanien rummut ja seitojen pyhät kivet.
Pelin maailmassaMiten tämä ilmenee Sammuneissa Revontulissa
Pelimailmassa noidan tonttu vartioi vanhan tietäjän pirtin perintöä: loitsuja ja rohtoja, joita ilman maailma olisi kylmempi paikka. Räppänä selittää: 'Noidan tonttu on vanhaa ja viisasta väkeä. Se piti huolta tietäjän pirtistä ja yrteistä kymmeniä vuosia.'
Vaski mainitsee palvelleensa 'sadan noidan' kotia kautta aikojen — keittänyt myrkkyjä, lemmenjuomia ja parannusliemiä. 'Soppa on sama, vain tarkoitus vaihtuu.'
Tekotaika etsii 'Viisasten kiveä' — alkemistinen noita ja velho, joka haluaa muuttaa pimeyden kirkkaaksi. Lopulta hän ymmärtää, että Vaskin tarinat ovat karttoja, ei satua.
Koe tämä pelissä —
Lataa Sammuneet Revontulet